maanantai 7. elokuuta 2017

A voice that says, I'll be here - and you'll be alright


Löysin kerran vuosia sitten yhden ystävän puiston laidasta, tänä aamuna hän oli edelleen vierelläni vaaleat kiharat vasten tyynyn pitsiä. Keijukainen, siniset silmät ja haikeasilmäinen orankipehmolelu.

Kerran löysin toisen hassun ystävän, istuin puun oksalla omalla pihalla päälläni sinivalkokukallinen paita, hän käveli kadulla. Juuri äsken laittoi minulle viestiä taas, sai hymyilemään. Pikku menninkäinen, maalitahroja sormissa ja käpyjä järsivä koira.

Tänä kesänä löysin taas yhden pikkuystävän, johon miellyin heti. Juoksin ostamaan hattarat ja kiljuin vuoristoradassa, juttelin satoja viestejä yhdessä yössä. Lupailin mennä tapaamaan uudestaan ja tapasinkin. Mutta metsänväen hahmo häneltä vielä puuttuu.

*** paniikki paniikki paniikkki, loma on aivan juuri loppu

4 kommenttia:

  1. Tosi mielenkiintoinen teksti! Loman loppuminen panikoi kyllä itseänikin D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Yritän pikku hiljaa herätellä inspiraatiotani taas, kun nyt on kirjoittaminen ollut hiukan tauolla.
      Joo.. apua apuva, koulu alkaa taas.

      Poista
  2. Onpa sinulla erilaisia ystäviä <3

    VastaaPoista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.