tiistai 4. heinäkuuta 2017

You're finally here, sweetie


puoli vuotta odotusta
ikävöintiä ja kuvittelua
ja nyt sinä olet vihdoin täällä



Kaksi vuotta kuulostaa niin hirveän pitkältä ajalta, mutta jotenkin tuo ja varsinkin viime kesä tuntuvat nyt kuin unelta. Sumealta, ajan kultaamalta, vaikka toisaalta saatan yht'äkkiä muistaa jonkin yksittäisen asian, kuten tavan, jolla katsoit minua hymyillen, tai tavan, jolla istuit puolukanvarpujen seassa.

Sinä olet vihdoin täällä ja mikä parasta, et ole lähdössä enää takaisin. (saan sut itselleni vihdoinkin, hih ja sen sun ihanan villatakin)

Mun kesä tuntuu vasta alkavan tästä. Koska nyt voin vihdoin mennä hymyillen nukkumaan posket kipeinä nauramisesta ja mieli täynnä hyvää oloa. Metsäkävelyt ilta-auringossa, Haloo Helsingin kappaleiden kuunteleminen yhdessä ja kukkien tunnistaminen odottaa, eilen opittiin jo yhden kasvin nimi - rohtotädyke.



Eilinen oli hyvä päivä, koska:
- sain jäätelöä (kaksi kertaa, slurps)
- luin Romeota ja Juliaa ääneen itsekseni
- kukat ovat kauniita
- nauraminen hiekkalaatikolla tekee hyvää
- oli ihanaa halata
- ja pitää kädestä kiinni
- koska sinä olet ihana ❤️

and don't you dare to leave alone like this again

~ sattuuko kukaan tietämään lukemisen arvoista runokirjaa? Ja mikä nyt saa hymyn teidän muiden huulille?

10 kommenttia:

  1. Eilinen päivä, joka oli ihana ja ihananhauska <3

    VastaaPoista
  2. Tommy Tabermannin Passionata ja Ihme nimeltä me ovat ainakin hyviä. A.A. Milnen runot ovat aivan ihania, mutta en tiedä onko häneltä runokirjaa.

    VastaaPoista
  3. Oli kiva tavata eilen ja voi että kun tykkään, kun kirjoitat, että sulle on tullut innostus runoihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten myös :)
      Innostus runoihin on ollut kytemässä jo muutaman vuoden, olen niitä itse kirjoitellut enimmäkseen, mutta nyt se tuntui puhkeavan kukkaan ja haluan "oikein kunnon" runoilijoiden raapustuksia lueskella :D

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.