lauantai 10. joulukuuta 2016

Runokalenteri || Luukku 10.

Ilmassa kirpeä tuoksu
valonkaistale männyn oksilla
suljen silmäni

Vielä hetki sitten
tuossa puussa oli lehdet,
nurmikko viheriöi
taivaalla lipuivat untuvapilvet

Vielä hetki sitten
varis leikki korpimetsässä hopeanauhalla
kissankellot tanssivat heinikossa
kuului heinäsirkkojen siritystä
aurinko paistoi taivaalla

Vielä hetki sitten
                             
                                             sinä olit täällä

2 kommenttia:

  1. Joskus sitä tuntuukin, että jostain on ollut niin kauan ja kuitenkin niin vähän aikaa. Ajatuksia herättäviä runoja kaikki <3 Hienoin tähän mennessä voisi olla numero 4.

    VastaaPoista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.