tiistai 20. syyskuuta 2016

Kuulun siveltimen luokse - en koulunkäytävälle

Teatterikerhossa sain huutaa sydämeni kyllyydestä, käsiteltiin vihantunnetta, sain syödä aivan ihania valkosuklaasalmiakkikarkkeja ja bilsan pistarista tuli koulussa ensipaniikista huolimatta 9/10 p. (lukuläksy jäi lukematta, hups - syytän saksan verbien hankalia imperfektmuotoja)

Eilen oli ihanaa maalata, maalata violetin ja sinisen eri murrettujasävyjä, kuunnella saksankielistä musiikkia ja tuijottaa maalaustelineessä olevaa teosta yksin tyhjässä huoneessa, koska kaikki muut olivat toisessa luokassa. Maalitahroja kynnen alla, maalien sekoittamista paletilla. Se oli ihanaa, koulussa sen sijaan olo tuntuu välillä ihan kuin kulkisi unessa. En ihan kuulu mihinkään, ystävä on kännykänviesteissä, mutta niihinkään ei ole kunnolla aikaa vastata. Kuulun sinne kuvisluokkaan kuulokkeet korvilla maalaamaan ja värioppia opettelemaan. Kuulun teatterikerhon sohvalle improa suunnittelemaan, metsään kävelemään, oppitunnille kirjoittamaan saksankirjotelmaa. En kuulu istumaan koulunkäytävälle ihmisten kanssa, joiden kanssa olen päivittäin, joista pidän, mutta välillä - se vain ei tunnu omalta.

Aika kuluu eteenpäin lentämällä, se kuluu muutenkin niin nopeasti. Tussipiirrokset ranteessa haalistuvat, mutta mitään ei oikein tunnu jäävän muistoiksi. Paitsi ehkä äikänopettajan hymy ja ahdistunut olo, kun koska en osaa, koska en jaksa ja kasiluokka on liian hirveä aina välillä. Nytkin pitäisi opetella tapaluokkia, mutta ehkä minä ne osaan. Ainakin konditionaalin. Ja imperatiivin kieltosanan, -, älä, älköön, älkäämme, älkää, älkööt, älköön.

2 kommenttia:

  1. Koulun käytävät - paikka jossa on eksyksissä riehakkaampien ja villimpien kavereiden seurassa.
    Klassista musiikkia, kylmä syysilma, vanhoja kirjoja, esseitä, kirjoitelmia, läksyjä ja tummaa suklaata. Siinä on harmoniaa, jota kaipaan nuokkuessani koulussa :D
    Tiedän miltä tuntuu kun ei jaksa, ei huvita, ei osaa. Kävely raikkaassa ilmassa toi kaivatun rauhan - hetkeksi.

    Aika lentää, aivan hetkihän on vielä kevättodistuksesta, ala-asteesta, tunteesta että osaa kaiken aina.

    ♡: Tuuliviiri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri oikein asian ilmaisit ystävä hyvä.
      Vanhat kirjat tummasuklaa <3 Ne on täydellinen yhdistelmä.

      Totta..

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.