tiistai 26. tammikuuta 2016

Päiväkirjaa 1

Jos leikitään, että minäkin osaan pitää päiväkirjaa? *kastaa sulkakynänsä musteeseen ja aloittaa*

Maanantai 25.01 Glitteriä

Olen tänään taas erittäin säihkyvä ihminen. Kirjaimellisesti, sillä kuvataidekoulussa leikin-säädin-sähläsin-sotkin tein taidetta ja koristelin töitäni, meh glitterillä! :D I h a n a a... ♡
Ja kotiin päästyäni olin sukanpohjista hiusrajaan asti enemmän tai vähemmän hopeisin kimalteleva, mutta se on vain hyvä asia. Sillä samalla, kun polttelin miltein sormenpäitäni kuumaliimassa sain kuvistöitä eteenpäin kummasti, kiitos tumman pinkin tyllin ja mielikuvituksen.

Älä ikinä ikinä anna minulle pitsiä, kahta tuntia aikaa ja hopeista liimakimalletta, oikeasti. Koska siinä tapauksessa voit kysyä vain itseltäsi olitkohan tekemisissä 4-vuotiaan pinkkiä rakastavan pikkutytön vai hetkellisesti hullaantuneen ja sekaisin olevan nuoren kanssa :D Voin vakuuttaa, kallistut taatusti siihen ensimmäiseen niin paljon minä kikatin, nauroin, hypistelin silkkejä ja kimaltavia kankaita. Sain "oi bling blingiä!"-hullaantumisen...

Mutta tulihan näistä töistänikin ihan kivoja, joskaan ei vielä täysin valmiita... (Lisää kimallusta tulossa siis)

Ennen kuvataidekoulua olin koulun kanssa katsomassa muutamia dokumentteja kaupungilla, se oli kivaa ja suuri osa niistä dokkareista mielenkiintoisia :) Aiheina olivat toiveet ja haaveet. Pisti niiden katsomisen jälkeen ajattelemaan miten jonkun suurin huoli on saada 14-vuotiaana rahaa perheen sähkölaskuun, kun minä itse vain hylkään miltein kaikki kotityötkin vain vanhempien niskaan... a
Ainut asia minkä oikeasti huomasin itse oli, että minä en osaa liikkua yhtään missään kaupungilla tai vastaavassa... ei ei, osoitteet ja maamerkit eivät sano tälle metsänasukille mitään.

Maanantai sinällään oli muuten hyvä päivä :3 Se oli oikein erinomainen, koska pääsin taas vetämään kaiken ihan överiksi harrastuksissa ja sivistämään itseäni koulussa, jop. Ihan hyvä saavutus näin heti viikon alkuun, jota edelsi maailman laiskin viikonloppu, jolloin kännykästä loppui akku aivan liian monta kertaa.

Tiistai Monologia

Vain minä olen näin hikke ja rakastan koulua:

Olemme odottaneet vartin kuvataiteen opettajaa koulussa käytävällä. Onkokohan hän myöhässä? Sairaana?Viitsisikö joku mennä kysymään kansliasta? Saamme hyppytunnin.

Opettaja ilmestyykin paikalle puoli tuntia myöhässä ja me muutamat menemme tunnille kuitenkin :D No, olisin piirtänyt joka tapauksessa, parempi tehdä se luokassa kuin käytävällä.

Piirsin siis kuvataiteen tunnin, miltein koko seuraavan tunnin, koska luokassa oli niin kova meteli, joten opiskeluun ei pystynyt keskittymään, piirsin vielä sitten seuraavankin tunnin. Joo ja niin mitäs teinkään varsinaisesti koulussa? Jaa, no piirtelin.

Teatterikerhossa pääsin opettelemaan puolen sivun opettajan monologiani. "Huomenta kaikille. Koen nyt velvollisuudekseni..." Että siinä sitä höpöttelin ääneen tunnin verran. Ainut tyhmä puoli oli se, että jauhettuani tunnin surusta, velvollisuuksista, muistoista ja kuolemasta olo ei ollut enää ihan niin pirteä... ja loskakeli alkoi :'(( En tykkää, en tykkää.

Ei nyt ihan vielä... Inhoan jo nyt tätä harmautta.

Vähän kimalletta ♡

2 kommenttia:

  1. Ihanaa, aloit pitämään päiväkirjaa! :) Ketä kuvan tyttö esittää? Se on upea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teki mieli kokeilla :3 En tiedä :D Kunhan piirtelin jonkun, vähän se muistuttaa uskonnonopettajaani.. kiitos <3

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.