keskiviikko 6. tammikuuta 2016

Kirjastosta lainattuja

Ainut asia, joka sai minut tarpomaan ulos -13° pakkaseen sen sijaan, että voisin kyhjöttää kotona peiton alla on:

Kirjasto.



Ja täytyy sanoa, että sinne minä kävelinkin ja lainasin pinkan kirjoja, jotka järjestelmällisesti tungin viralliseen kirjastokassiini :D Onneksi en sentään tänään, koska nyt siellä on jo -20... *hampaiden kalinaa*

Täytyy sanoa, että tämä vuosi on lähtenyt mukavasti käytiin kirjojen puolesta :D Kuusi päivää kulunut ja kolme kirjaa on jo ehditty lukea.

Kierstin Grien Safiirin sini
Rakkaus ei katso aikaa-trilogian toinen osa
Ihana kirja, aivan ihana. Juuri sellainen minkä lukee päivässä, uppoutuu heti ja odottaa innolla jatkoa. Rakastan aikamatkusta ja tässä se on parhaimmillaan yhdistettynä fantasiaan ja rivien välistä pilkistävään huumoriin. ♡ Ainut mikä aavistuksen verran häiritsi on päähenkilän Gwendolyn sydänsurut... ne oli kuvailtu jotenkin liian teennäisiksi.
Mutta muuten loistavaa! Ja sivuja tästä ihanuudesta kertyikin jo 360 :)

Jennifer E. Smithin Tilastollinen todennäköisyys kohdata Se ainoa Oikea
Lentokentällä, matkalla isänsä ja hänen uuden vaimonsa häihin, kirjan päähenkilö Hadley tapaa Oliverin, salaperäisen britin. Kaksikko tutustuu 7 h lennon aikana toisiinsa paremmin ja ensirakkauden liekki leimahtaa. Mutta entä perille päästyä?
Iiiihanaa romantiikkaa ♡ ilman ylimääräistä siirappista koheltamista. Täydellistä lomalukemista, nopeaa ja tarpeeksi mieltä kutkuttavaa. Pidin!

Mikko Kalajoen Taas mua pohjaan
19-vuotiaan pojan mielenterveysongelmista, elämästä, kasvamisesta, rakkaudesta ja musiikista. Vanhemmat uskovaisia ja mieli tekee perustaa rockbändi kavereiden kanssa.
Ei ihan minun tyyliseni kirja, mutta luettuani hieman eteenpäin pääsi tähänkin sisään. Pitää vain olla kiinnittämättä kiroiluun. En ehkä mihinkään lempikirjoihin laske, mutta valvotti kyllä puoleen yöhön :D
Kirjassa punoutuivat hyvin yhteen todellisuus ja nykypäivä kuin myös päähenkilön lapsuus. Sopivan pituinen kirja, koska 212 sivua menee hyvin, eikä tahdo tuntua tässä mitenkään pitkitetyltä vaan tapahtumat etenevät omalla painollaan sutjakasti.

3 kommenttia:

  1. Oh, Rakkaus Ei Katso Aikaa -kirjasarja on niin ihana... Luin sen loppuun ja halusin itkeä, kun luin kaikki kirjat. Yhdessä vaiheessa teki muuten mieli motatat Gideonia ja välillä on sillee: "Awww..." ja joo. Ja se vesinokkaeläin demoni (Xemerius?) on aivan ehana💞

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aivan ihana sarja, olet täysin oikeassa <3 Xemerius on kyllä aivan omaa luokkaansa :D ja huvittava.

      Poista
  2. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.