perjantai 25. joulukuuta 2015

Inspiroiduin Tuhkimosta runo

Yksi lasinsirpale tyynyni alla
yksi kenkä miljoonien joukossa
Aivan kuin sata hernettä tuhkassa
jokaisen herneen vuoksi putoaa
kyynel yksinäisyyteen mustaan
Yhden päivän lähempänä sinua
Yhden kuukauden
puoli vuotta...

Odotan vuoden päivät
itken ja haaveilen yöt
Odotan tanssiaisia kuin kuuta nousevaa
odotan katsettasi, nauruasi
Haluan juhlia kanssasi
tähtien sammumiseen asti
sinisessä silkkipuvussa
vaikka tiedänkin
tasan kello 12 taika raukeaa
palaan todellisuuteen

Sata hernettä tuhkassa
Poimin ne uudestaan
sillä sinä olet se
jonka luokse kuulun
Aina ja ikuisesti

Haluan ikuisen avaimen luoksesi
löytää unelmien prinssimme
taikoa kurpitsasta taikavaunut
En halua takaisin poimiaan herneitä tuhkasta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.