tiistai 27. lokakuuta 2015

Maanantai ja tiistai

Kuviskoulussa kaiversin grafiikanlaattaani!

Maanantaina meille ilmoitettiin, että halloweenin kunniaksi koulussa pitää pukeutua johonkin Disney-hahmoon..

Ette voi olla tosissanne. Oikeesti...

Mulla ei ole mitään Disneypukua, en halua olla prinsessa, enkä hiiri, enkä varsinkaan mikään ylipainoinen häijy kissa. Ei kiitos.

Käytin yhteensä varmaan puolituntia hahmon ja asun keksimiseen, lopulta päädyin Pennyyn Pelastuspartio Bernard ja Bianca-elokuvan pikkutyttöön.. :) Laitan väärän värisen hameen, hahmolle liian pitkät saparot ja otan nallekarhuni kouluun :3 Että joo, hyvin jaksan panostaa... :D *viittaa kintaalla koko pukukilpailuun ja mahdolliseen minulle saavutettamattomissa olevaan palkintoon*

Uskontotunnilla meidän piti keksiä kolme asiaa, joita haluamme - itse laitoin vähän jotain erikoisempia ja mietin aika pitkään mitä, koska hikkenä mikään "Haluan uuden kännykän" ei todellakaan riitä :D

Ja se koitui kerrankin kohtalokseni... minulla oli toisena vaihtoehtona:
"Haluan nähdä sielunsiskoni taas..." (Hän siis asuu nyt ulkomailla)
Ei ei ei eih... olisi pitänyt vain laittaa se uusi kännykkä, koska seuraavaksi mietittiin buddhalaiseen tapaan miten päästä näistä haluista eroon.

Ei.

Minä en halua päästä eroon ikävästä, pidän siitä hampain kynsin kiinni, tuottakoon se minulle kuinka paljon kärsimystä tahansa. Piste.

Jos en tunne ikävää,
en siis ikävöi ystävääni,
en ajattele häntä,
en juttele hänen kanssaa enkä kaipaa häntä.
Eli unohdan hänet.

Ei ikinä.

Tässä tapauksessa olen eri mieltä buddhalaisuuden kanssa, kärsimys ei ole aina pahasta. Varsinkaan tälläinen.

Tänään minulla oli yksitunti kuvista! (Jes!) Mutta se ihastuttava tunne, kun osaat ne asiat jo... mä osaan suunnilleen piirtää mallista... alan vähitellen ymmärtää niitä ihmisiä, jotka haluavat aina tehdä vaikeammin... olisin hyvin voinut piirtää asetelman sijasta ihmisiä, mä olen kyllästynyt asetelmiin piirrettyäni niitä joku yli 6 vuotta...

Toinen myös hyvin raivostuttava ja ehkä osittain myös surullinen asia paljastui tänään... en kuitenkaan siitä vielä puhu, koska se vaatisi oman postsuksensa...

Mutta niin! Hyvää viikon jatkoa kaikille, mitenkäs teiän viikko on lähtenyt käytiin? :)

2 kommenttia:

  1. Hahaa, kerrankin tajuan mistä puhut, meilläkin oli nimittäin juuri buddhalaisuudesta :D Minustakin sillä on hyviä puolia, mutta joihinkin oppeihin en voi uskoa.

    Mielenkiintoiselta tehtävältä tuo kuulostaa... Minäkään en halua lopettaa ikävää, vaikka en halua ikävöidä niin paljon niin en halua kiintyä tännekään. Mutta ihanaa että ajattelet sielunsiskoasi, minä myös <3

    Alkoi heti kiinnostaa viimeinen asiakin... Toivottavasti se ei kuitenkaan ole mitään vakavaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kyllä.. ja miten niin kerrankin? Eikös mun puheet muka oo aina ihan järkeviä? x)
      <3 Niin.

      Ei... se liittyy ala-asteeseen, mutta silti vähän itkin kotona kun puin sen asian läpi..

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.