torstai 13. elokuuta 2015

We are alone with the boys

Minulle oli ihan sama kumman valitsen, puutyön vai rättikässän. Numeroiden kannalta sillä ei ollut mitään merkitystä, sain molemmista kympit joten...

Ensin harkitsin tekstiiliä, koska varmaan lähes kaikki tytöt valitsevat sen. Sitten aloin kuitenkin miettiä...

Kyllähän minä voin ommella kotonakin? Ja sitä paitsi, puu on ihanampi materiaali kuin kangas. Ja 2 oppituntia erossa ystävistä on vain virkistävää. Ei minua kiinnosta, vaikka en saisikaan istua sen tuntemani tytön vieressä.
Rakastan sorvaamista ja taltalla kovertamista. Se tunne, kun voit vain mennä puun ehdoilla ja vailla mitään erityistä suunnitelmaa. Ah <3 ja se hiominen, kun puu vain alkaa muotoutua muotoonsa...

Sähkötoista en paljoa välitä, mutta metallityöt ovat kivoja :D tein esim. nelosella ainoa koko ryhmästäni makkatikun, kun olin ainut, joka ehti aloittaa sen.

Tietysti minulle tuli mieleen se, että olisinko yksin lauma poikia ympärilläni... noooh... eiväthän he ole kuin poikia.(lue: ne pari friikkiä, muutama nörtti, yksi tavallinen kunnollinen ja loput idiootteja apinoita) Onneksi en ole! Minulla on teknisessä työssä yksi tyttö seuranani :D

Ja me aletaan ekana varsinaisena työnä ohjelmoimaan robottia... (Oikeesti! Mä en osaa mitään ohjelmoinnista enkä mistään sellaisesta)
Ja me päästään hitsaamaan tänä vuonna! (Apuaaaa..)

Haluaisin avautua myös yhdestä aiheesta... eilen käytiin koulussa läpi äikän tunnilla lempikouluaineita. Tajusin vasta nyt mikä minua ärsytti joidenkin vastauksissa. Tämä:

"No ei mul mitään varsinaista lempiainetta oo, mutta tykkään historiasta."

Miksi pitää sanoa vienosti, että "emmä tiiä mun lempiainetta", "ei mul oo varsinaista lempianetta" ja sitten kuitenkin sä lisäät siihen sen mutta.

Miksei voi vaikka kohauttaa harteitaan ja sanoa, että joo historia on ihan kivaa. Miksi se mutta pitää tunkee sinne väliin..? Ei lempiainetta tartte mitenkään kainostella? Eihän?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.