lauantai 1. elokuuta 2015

Metsänpeikko tässä vain

Olen kotonani enemmän metsässä, kuin ihmisten ilmoilla kaupungissa. Kunhan minä pikku mummeli saan katsoa Ylen tv-sarjoja ja jutella ihanien ihmisten kanssa tarinankirjoitussivustoissa.

Tunnen itseni oikeasti välillä jotenkin todella mummomaiseksi. Oudot vaatteet, seuraan jotain randomaalisia (ihania) aikuisten rikossarjoja, en ole ollenkaan notkea ja en osaa jutella luontevasti esim. luokkakeskusteluissa wapissa.

Toisaalta eihän minua niin paljoa haittaa, mutta kun iski kamala oumaigadoonmenossayläasteellejaoontällänenmitäoon-kriisi.

Joo, kaikki se "oot vaan oma ittes" ja "ei kukaan piittaa miltä sä näytät" on niin tuttuja. Voinko tavata ihmisen, jolle muiden mielipiteet eivät jossain kohtaa elämää vaikuttaneet mitenkään? Ei, enpä taida voida.

Jokaisella on jossain vaiheessa se vaihe. Olisi se sitten, että mitähän mun ihastus ajattelee musta tai onks mun hiukset jotenkin oudosti, kun tuo yks tuijottaa mua tollei? Nää on vain niitä yleisimpiä esimerkkejä.

Mä oon luovuttanut tässä asiassa. Mä välitän muiden mielipiteistä itteeni kohtaan. En siis anna niiden vaikuttaa mun elämään mitenkään erityisesti, mutta sitä tulee vain ajatuksia, kun joku huomauttaa sun ulkonäöstä jotain. Oikeesti. Oon luopunut toivosta sen asian suhteen, että kaikki ihmiset omistais oman tyylin.

Niitä massan mukana kulkijoita on niin paljon! Minä yritin matkia jossain vaiheessa "niitä luokan cooleimpia", tein hiljaa ja sivussa... ja ei se hedelmää kantanut. Sen sijaan löysin popmusiikin ja lempilaujani Taylor Swiftin :) Joten, ei siitä massasta ole aina haittaa!
En todellakaan tarkoita, että kaikkien pitäisi olla massaa ja niitä teinilissuja tai mitä ikinä onkaan "massaa". Tarkoitan, että ne massaihmisetkin voivat olla mukavia. Heistä voi saada ystäviä. Arvostan niitä, jotka eivät kulje mitenkään massassa, mutta rohkenen väittää, että kaikki massa on jossain vaiheessa elämää koskettanut.

Olin väärässä tai en, nyt kiitän ja kumarran takkuiset hiukset maata viistäen. Ja jos tämä herätti sinussa ajatuksia kommentoi toki! En minä sinua lyttyyn hauku :D

2 kommenttia:

  1. Näin jälkeenpäin on aina hyvä kommentoida;D

    Minusta olet aivan oikeassa. Meidän koulussa tapaa joka päivä ihmisiä, jotka valittavat, etteivät tahdo olla massaa. Sitä "en ole massaa" - ajattelua näkee jo niin paljon, että itse massaan kuulumattomuus alkaa olla jo massaa! (Jos ymmärsit mitä tarkoitan)

    Minustakin muiden ihmisten mielipiteistä välittäminen on jollain tavalla tärkeää. Muutenhan meistä ihmisistä saattaisi tulla ylimielisiä hölmöjä, jotka kulkevat nenä pystyssä muita huomioimatta! Varsinkin, jos he huomauttavat käytöksestäsi.

    ~ Mila

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Kyllä kyllä, mutta toivoinkin saavani tähän postaukseen joskus kommentin :)

      Olet oikeassa, minusta koko massa juttu alkaa olla niin kulunutta... ja silti niistä muutamassa massateinistä nostetaan niin kova melu.
      Niin!

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.