tiistai 5. toukokuuta 2015

Tuletko sisarekseni

Tämän kirjan nappasin tästä kirjablogista!



Virtasen kirjoista olen lukenut Selja-sarjaa ja tuttu kirjailija herätti kiinnostukseni. Muistelin pitäneenä Selja-kirjoista, mutta odotukseni eivät tämän kirjan suhteen olleet mitkään huippukorkeat... vaikka ne kyllä ylittyivät!
En ihan aluksi päässyt kunnolla sisään kirjaan, mutta jossain 150 sivun palkkeilla nauroin jo ja pääsin hyvin eläytymään kirjaan. Kirjailijan kirjoitustyyli oli kaunis ja herkkä ja sen verran kekseliäs, että välillä minun teki mieli hakata päätä seinään henkilöiden tekemisien vuoksi...

Pidän kirjan nimestä, mutta ulkoasu kummastutti ensin hieman, mutta kuten hyvä kirja aina, lopussa pystyin yhdistämään kannen ja kunnolla kirjan nimen toisiinsa. Ainut asia mikä häiritsi on se, että vanhoissa kirjoissa, kuten tässäkin ei ole takakansitekstiä. Onneksi kirjan tuoksu ja sivut toivat oman lukutunnelmansa! (Kyllä... pistän aina merkille kirjojen tuoksun)

Eniten pidin tässä kirjassa Rikistä Tuiskun perheen nuorimmaisesta, koska hän oli joissain kirjan kohdissa vain niin hulvaton! Eniten ehkä mieleen jäi kohta, jossa Riki näyttelee otsakurtussa läksyjään, sillä näin hän oppii ja "ymmärtää" ne paremmin... Kuvaus pienestä pojasta, kun hän kysyy siskoltaan toistamiseen mitä tarkoittaa uhri, nauratti minua vain niin paljon.

"Ei ollut tietenkään tarkoitus, että lapset kuulisivat. Mutta Helmi-tädillä oli kantava ääni ja se tunkeutui selkeänä seinän läpi. Keittiön pöydän ääressä piirusteleva Vivi jäykistyi ja tarrasi veljeään käsivarteen.
- Nikke kuulitko? hän kuiskasi.
Nikke nyökkäsi silmät pyöreinä ja kahdeksanvuotias Rikikin nosti päätään. Kaikki kolme jähmettyivät kuuntelemaan.
- Iiris, älä nyt ole tuollainen. Sano suoraan, aiotko mennä naimiseen tohtori Poukaman kanssa?"

Tuossa tulikin hieman esiteltyä kirjan aihetta ja hahmoja. Elikkäs... Päähenkilöinä ovat Tuiskun ja Poukaman perheet, Tuiskun perheen äiti Iiris ja Poukaman perheen isä Pekka ovat päättäneet mennä naimisiin, mutta mitä siitä seuraakaan, kun lapset saavat kuulla tästä?
Tuiskun perheessä suosikkini lapsikatraasta taitaa olla Riki nuorikko, tai sitten Vivi punatukkainen villikko. Muita lapsia on 14-vuotias perheen esikoinen Mari ja kaitafilmejä mielellään kuvaava Nikke. Outo kylläkin oli, se että  Riki kuvataan kirjassa kahdeksan vuotiaaksi, kun lukiessa tuntui, että hän on ehkä neljä tai kuusi vuotta....
Poukaman perheestä lempihenkilöni on ehdottomasti tohtori Poukaman äiti, joka on ankara ja kuria ylläpitävä pelottava tohtorin tyttärien Ullan ja Annan isoäiti. Ulla harrastaa musiikkia ja Annalla taas luokkansa siisteimmät kouluvihot.

Suosittelen tätä kirjaa ehdottomasti luettavaksi! Kun sisään pääsee lukukokemus on ihana!

"Eipä silti, kukaan olisi odottanut kesää niin kuin Vivi. Hän eli varsinaisesti vain kesällä. Silloin hän tunsi olevansa yhtä luonnon kanssa, erityisesti metsän, sakean humisevan metsän, joka ympäröi heitä kaikkialla. Se oli hänen elävä, vihreä, oikea kotinsa."

Tätä kohtaa lukiessani toivoin niin kovasti, että olisi jo kesä! Onneksi on jo toukokuu...

4 kommenttia:

  1. Aivan ihanalta kirjalta vaikuttaa! Voisin itsekin lukea ton :) Tässähän tulee kohta kiire lukemisessa kun on niin paljon kirjoja joita haluaisi lukea x3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kannattaa lukea! Niin... Onneksi kesällä ehtii sitten lukea! x3

      Poista
  2. Jep, minäkin haluan lukea :D Varmasti hyvä kirja! Vivi kuulostaa tosi Annamaiselta: punainen tukka, villikko, luontoa rakastava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Lue vain! Sitte kun saat ne muut kirjat pois alta... xD Joo, nyt sanoit niin kyllähän niissä jotain samaa on! :D

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.