sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

If you lost all your dream, you lost everything


Mietin mistä kirjoittaisin ja tulin lopulta päätökseen kirjoittaa hieman unelmistani. Unelmia minulla on niin monenlaisia, niitä on aina ensisuudelman saamisesta Tylypahkaan pääsemiseen.

Aloitetaan niistä järjettömistä haaveista. Minä haluaisin päästä Tylypahkaan, haluaisin löytää vaatekaapista tien Narniaan, saada pehmolelut vihdoin puhumaan minulle (yritin tätä ihan tosissani pienenä) ja mitä järjettömintä haluaisin oikeasti elää kaikkissa niissä tarinoissa mitä kirjoitan. Haluaisin, että muistaisin entiset elämäni... tätä listaa voisin jatkaa loputtomiin. Niin ja joskus unelmoin osaavani lentää ja eritoten toivoisin, että osaisin ilmiintyä paikasta toiseen.

Tässä nyt tuli lueteltua aika monta erillaista järjetöntä unelmaa, mutta niitähän unelmat juuri ovat. Järjettömiä, ihmeellisiä ja niin helposti hajoavia.
Toivoin oikeasti pienenä, että saisin pehmolelut puhumaan minulle. Istuin niiden kanssa ja puhelin niille. Minä maanittelin ja uhkailin, sanoin sille yhdelle nallekarhulle, että en ikinä paljastaisi niiden salaisuutta. Minä todella uskoin, että pehmolelut elävät, minun nukkuessani ne liikkuvat talossa ja matkustavat salareittejä pitkin pehmolelukokouksiin. Yritin etsiä todisteita niiden liikkeistä. Minä, jopa mittasin viivaimella oliko nallekarhu liikkunut yön aikana senttiäkään... Lopulta aloin tajua, että pehmolelut eivät puhu. Ne vain katsovat meitä kiiltävillä mustilla silmillään ja valvovat touhuamme, kunnes hylkäämme ne tai lahjoitamme ne pois.

Jos minulta kysyttäisiin nyt mistä unelmoin juuri tällä hetkellä, vastaus olisi itseommellusta mekosta koulun kevätjuhlaan.
Ylipäätään nykyään haaveilen (köh köh.. Varsinkin osan matematiikan tunneista) iki oman kirjan julkaisemisesta, kesästä ja siitä, että vielä joskus pääsisin oikeasti elämään sellaista elämää, johon olisin tyytyväinen vielä vuosien päästä.
Viime vuonna suurin haaveeni oli päästä näyttelemään Doctor Whon tai Harry Potteriin, jos siitä tehtäisiin jatko-osa. Elättelen vielä pientä toivoa, että näin kävisi, mutta silti... Tälläiset haavet ovat lähes mahdottomia. Onneksi vain lähes.

"If you lost all your dream, you lost evething."
Taas näitä minun hienoja viisauksiani in english :D

8 kommenttia:

  1. Aww.. :3 Muistan että lapsena itekkin halusin lelujen puhuvan.. :) Ja mäkin haluaisin lentää, näin kerran jopa siitä unta. :0
    Tää sun unelmista kertova postaus oli ihana.. Sait mutkin innostumaan tällasesta aiheesta. :DD Ehkä mä vielä joskus teen sellasen x3

    VastaaPoista
  2. Ihana tuo pehmolelukuvitelma :3 Sama näyttelijähaave, tosin eri tv-ohjelmissa :) Ja nuo muutkin, paitsi että ensisuudelma on jo käytetty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :3 Kiitos. Niin taidankin tietää missä ohjelmissa ;)

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.