lauantai 5. toukokuuta 2018

i can see clearly when you´re beside me



I can still feel the ocean
when I close my eyes
you´re there
smiling, I hear you´re laughing
doing your silly things

and everything
just calms down
like those waves hit the rocks
and slowly retreated back to the ocean

that was the rhythm of my heartbeat
when you hold me
and seagulls screamed




Kesä oli hetken aikaa täällä - yhtä aikaa ulkona ja täällä minun sisälläni jossain sydämen tienoilla. Se oli onnellinen päivä: paras ystävä, meri, tuulta hiuksissa, tämän vuoden ensimmäinen kioskijäätelö, joka oli minttusuklaan makuinen. Näin viime maanantaina maailman ihaninta ihmistä, viime kerta taisi olla tammikuussa.

Nyt siitä kaikesta tuntuu olevan jo ikuisuus. Omistaisinpa aikakoneen, jolla voisin matkustaa takaisin siihen auringonpaisteeseen ja muurin reunalla hyppimiseen.

Vappuaattohan siinä kului, että matkusti lautalla Suomenlinnaan ja kiipeili silokallioilla. Nauroi niin ettei kyennyt lopettamaan hymyilemistä ja kävi syömässä nepalilaisessa ravintolassa. Olin onnellisempi kuin pitkään, pitkään aikaan, vaikka mitään sen erikoisempaa ei tapahtunut. Käveltiin vain ja oltiin. Taisin se kuitenkin minä olla, joka enemmän näytti maalaiselta kuin hän tai ainakin itseni sellaiseksi tunsin, kun kaikista mahdollisista paikoista halusin luonnon pariin - pois sieltä ihmisten ilmoilta, joita vappuaattona liikkui kaupungilla niin paljon.

Meri kimmalsi, jokunen niistä ihmisistä kummasteli, kuinka toinen käveli paljoin jaloin, mutta minkäs teet, kun korkoa oli kengässä kahdeksan senttiä ja jalkojen alla mukulakivikatu. Täytyy muistaa useammin tämän ihanan paikan olemassa olo ja tulla kesällä uudestaan pikniktarpeiden ja järjestelmäkameran kanssa. Harmitti, kun olin vielä aamulla miettinyt kameran mukaan ottamista.



En muistanut, että silmäsi näyttivät niin kauniilta.
Tai että saat minut niin onnelliseksi.

Kuinka olinkaan saattanut unohtaa, miltä minusta pitäisi tuntua, kun on hyvä olo.


4 kommenttia:

  1. Suomenlinna on yksi syy, minkä takia haluaisin asua Helsingissä. Vaikka olenkin käynyt siellä vain kerran (tai ainakin muistan vain sen kerran), se teki vaikutuksen. Hienoja kuvia jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi se on kyllä ihana paikka, pääsisipä sitä joskus meren rannalle tai edes järven rannan läheisyyteen asumaan.
      Kiitoksia! 💗

      Poista
  2. Niin upeat kuvat, kiitos näiden jakamisesta. Olimme viime kesänä Suomenlinnassa kuvaamassa, se on niin hieno paikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia paljon ❤ Se todellakin on aivan mahtava paikka kuvaamiselle.

      Poista

Kerro minulle toki, mitä ajattelet 💙 Kommentit saavat aina iloiseksi.